Alastaron futsal-turnaus ja pitkä päivä takana. Aamulla yhdeksältä liikkeelle, illalla viideltä takaisin. Neljä peliä, yhteissumma maaleissa meille 27-0, eli täytyy sanoa, että taitava sakki meillä tosiaan on kasassa. Yksi peleistä nostatti myös katsomon verenpainetta, se tasaisin, jossa vasta viimeisillä minuuteilla saimme parin maalin voiton. Viimeinen 14-0 peli oli jotenkin turhauttavaa katseltavaa, tosin poikien mielestä MAHTAVAA!
Tällaisilla pidemmillä turnausretkillä parasta antia näin vanhemman/joukkueenjohtajan kannalta on erilainen yhteydenpitomahdollisuus muihin vanhempiin. Rauhallista jutustelua pelien välissä, yhteistä jännittämistä kentän laidalla. Toki paikallispeleissäkin jutella ehtii, mutta aikaa on vähemmän. Vanhempien yhteishengen luominen onkin yksi joukkueenjohtajan tehtävistä, eikä se helpoin. Meillä on kyllä siinäkin suhteessa kiva joukkue, että henkeä löytyy, ainakin ydinjoukosta, asioista on helppo jutella ja tämä jojokin uskaltaa ajatella omien turnausten järjestämistä, kun tietää, että on taustajoukot olemassa, eikä jää yksin talkoovuorojen kanssa.
lauantai 28. helmikuuta 2009
sunnuntai 22. helmikuuta 2009
Kevät jo (melkein) täyteen buukattu
Jeeeee! Voitto tuli eilen Karhuhallissa harjoituspelissä. Hienoa nähdä kuinka nämä 7-8-vuotiaat ovat vähitellen oppineet joukkuepelin jalon taidon. Mahtavia syöttöjä, kuljetuksia, maalipaikkoja niissä ennen vielä onnistumattomille, etc. Valmentajan uudet konstit tepsivät erinomaisesti! Ensi viikonloppuna Alastarolle kokeilemaan siipiä uusien vastustajien kanssa futsalissa. Kiva nähdä vähän eri maisemia. Näitä Porin seudun joukkueita vastaan ollaan pelattu jo monet kerrat ja pelataan taas koko ensi kesä.
Kevään, ja alkukesänkin, kalenteri alkaa myös täyttyä uhkaavaa vauhtia. Välillä miettii, elääkö tässä jalkapalloilijan ja tämän joukkueenjohtaja-äidin koko perhe yhden harrastuksen ehdoilla. (Toisen auton hankinta vakaassa harkinnassa, ekologinen minä soimaa...) Pääsiäisen jälkeen varattuna jalkapallolle on jo 4 viikonloppua, ainakin osittain. Lisäksi on tietenkin harjoituksia kiihtyvällä vauhdilla, oman turnauksen suunnittelua, seurakirjan kirjoittelua, etc. Tekemistä ei ainakaan puutu. Jos joku minuutti työllekin riittäisi…
Kevään, ja alkukesänkin, kalenteri alkaa myös täyttyä uhkaavaa vauhtia. Välillä miettii, elääkö tässä jalkapalloilijan ja tämän joukkueenjohtaja-äidin koko perhe yhden harrastuksen ehdoilla. (Toisen auton hankinta vakaassa harkinnassa, ekologinen minä soimaa...) Pääsiäisen jälkeen varattuna jalkapallolle on jo 4 viikonloppua, ainakin osittain. Lisäksi on tietenkin harjoituksia kiihtyvällä vauhdilla, oman turnauksen suunnittelua, seurakirjan kirjoittelua, etc. Tekemistä ei ainakaan puutu. Jos joku minuutti työllekin riittäisi…
maanantai 9. helmikuuta 2009
Jalkapallokauden alkua odotellessa
Sateesta huolimatta pieni joukko palloilijoita kokoontui eilen sunnuntaina vapaa-ajankeskuksen luistinkentälle. Lukion salin ollessa suljettuna jalkapallo vaihtui jääkiekkoon, vai pitäisikö sanoa vesipalloon, sen verran märkiä poikia saivat vanhemmat hakea. Saas nähdä päästäänkö maaliskuulla ylioppilaskirjoitusten aikaan jo Mynsterin tekonurmelle, vai mitä lajia silloin kokeillaan... Onneksi tiedossa on myös harjoituspelejä hallissa ja futsal-turnauksia. Ei pääse jalkapallo unohtumaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
